Toimivan logistiikan vaikutus potilasturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin

Edellisessä blogitekstissäni pohdin hoitohenkilöstön kuormitusta ja sitä, kuinka merkittävä osa heidän työajastaan kuluu muihin kuin varsinaisiin hoitotehtäviin, kuten logistiikkaan ja hallinnollisiin tehtäviin. Alla on Timo Kivistön yhteenveto hänen selvityksistä, kuinka paljon logistiikkaan menee hoitohenkilöltä työaikaa:

Tämä kuormitus heijastuu suoraan työhyvinvointiin ja jaksamiseen, jotka ovat keskeisiä tekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiytyneen tilanteen ratkaisemisessa. Samalla potilasturvallisuus on noussut yhä keskeisempään asemaan, kun säästöohjelmat ja resurssipaineet haastavat palvelujen laatua ja jatkuvuutta.

Logistiikan vaikutukset potilasturvallisuuteen

Tehostettu logistiikka ei ole pelkästään taloudellinen kysymys – sen vaikutukset ulottuvat suoraan potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Kun logistiikka toimii sujuvasti, materiaalit ja lääkkeet ovat aina saatavilla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämä vähentää viiveitä, odottelua ja inhimillisiä virheitä, jotka voivat pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuuden. Esimerkiksi lääkehävikin pienentäminen ja reaaliaikainen materiaalien seuranta voivat merkittävästi vähentää riskejä, joita vanhentuneet tai väärään paikkaan toimitetut materiaalit aiheuttavat.

Potilasturvallisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon peruskivi, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Kun taloudelliset paineet pakottavat tekemään säästöjä, on tärkeää varmistaa, ettei potilasturvallisuudesta tingitä. Tämä vaatii innovatiivisia ratkaisuja ja toimivia tukijärjestelmiä, kuten optimoituja logistiikkaprosesseja, jotka varmistavat, että resursseja käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Työhyvinvointi ja jaksaminen logistiikan optimoinnin avulla

Kun logistiikan kokonaisvaltaisen digitalisointiprojektin jälkeen on palautekyselyssä kysytty käyttäjiltä avoimessa kysymyksessä, mitä muuta hyötyä nykyinen tilanne on tuonut vanhaan, usein on saatu vastaukseksi, että huolet ja stressi on vähentynyt.

Tämä on erityisen tärkeää, kun huomioidaan hoitajapula ja sen vaikutukset työyhteisöihin. Kun hoitajilla on mahdollisuus keskittyä potilastyöhön, heidän työtyytyväisyytensä kasvaa, ja työntekijöiden pysyvyys paranee – mikä puolestaan vähentää rekrytointiin liittyviä kustannuksia.

Yhteinen päämäärä: laadukkaampi hoito ja paremmat työolosuhteet

Sote-sektorilla logistiikan kehittämisen vaikutukset ulottuvat laajasti. Vaikka taloudelliset säästöt ovat merkittäviä, yhtä tärkeää on, että potilaat saavat laadukkaampaa hoitoa ja hoitohenkilöstön työolosuhteet paranevat. Potilasturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin – oli kyse sitten ikääntyvästä väestöstä tai alati kasvavista kustannuspaineista.

Toimiva logistiikka ei siis ole vain tekninen kysymys, vaan se liittyy koko järjestelmän vaikuttavuuteen ja kestävyyteen. Tähän liittyvien ratkaisujen kehittäminen vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta uudistuksiin, jotka tukevat sekä potilaiden että hoitohenkilöstön etua.